Säästeliäs tekoäly: salaisuus teknologiavalikoimasi kustannusten ja hiilijalanjäljen pienentämiseen

Tekoälyjärjestelmien kehittyessä ja yleistyessä jokapäiväisessä elämässämme kasvaa myös tehokkaan tietojenkäsittelyn ja niiden monimutkaisia toimintoja tukevan infrastruktuurin tarve. Tutustu siihen, miten säästeliään tekoälyn periaatteet voivat auttaa organisaatiotasi vähentämään resurssien käyttöä ja ylläpitämään suorituskykyä sekä antaa teknologiajohtajille työkalut älykkäämpien tekoälyhankkeiden johtamiseen.

Kun integroimme yhä useampia tekoälymalleja teknologiapinoihimme, myös datakeskusinfrastruktuurimme kuormitus kasvaa eksponentiaalisesti.

Kansainvälisen energiajärjestön mukaan datakeskukset, tekoäly ja kryptovaluutat muodostavat noin 2 % maailmanlaajuisesta sähkön kysynnästä. Vaikka tekoälyn energiankulutus kasvaa edelleen sen käytön lisääntyessä, on tärkeää huomata, että tällä hetkellä tekoälyn energiankulutus on vain murto-osa teknologia-alan energiankulutuksesta ja vähäinen verrattuna muihin toimialoihin. 

Yhdysvaltain energiatietohallinnon mukaan teollisuussektori muodostaa Yhdysvalloissa 33 % kaikesta maailmassa käytetystä sähköstä. Tarkemmin tarkasteltuna 77 % kaikesta teollisuuden käyttämästä sähköstä kuluu valmistukseen, 12 % kaivostoimintaan, 7 % rakentamiseen ja 5 % maatalouteen. Vaikka tekoälyn nykyinen energiantarve on paljon pienempi kuin monilla muilla elämämme osa-alueilla, vuoteen 2026 mennessä tekoälyn energiankulutuksen odotetaan kymmenkertaistuvan. Tässä tilanteessa meidän on oltava tietoisia siitä, miten tekoälyn käyttö työssämme ja elämässämme vaikuttaa energiankulutukseen. 

Ja juuri tässä astuu kuvaan säästeliään tekoälyn käsite – käytännöllinen lähestymistapa, jonka avulla tekoälyjärjestelmistä tehdään tehokkaampia niiden suorituskyvystä ja hyödyllisyydestä tinkimättä.

Mitä säästeliäs tekoäly on?

Säästeliäässä tekoälyssä on kyse maltillisuudesta ja sellaisten tekoälyjärjestelmien suunnittelusta, jotka käyttävät resursseja tehokkaasti alusta alkaen. Schneider Electricillä olemme omaksuneet tämän lähestymistavan erityisesti tekemällä yhteistyötä AFNORin kanssa säästeliään tekoälyn maailmanlaajuisten standardien luomiseksi. Tavoite? Varmistaa, että tekoälyjärjestelmät saavat aikaan enemmän vähemmällä käyttämällä vähemmän resursseja, kuten sähköä, laskentatehoa ja kaistanleveyttä, samalla kun niiden suorituskyky pysyy huipputasolla.

Tässä ovat tärkeimmät huomioitavat asiat:

  1. Arvioi, onko tekoäly tarpeellinen:
    Kaikkia liiketoiminnan ongelmia ei tarvitse ratkaista tekoälyratkaisulla. Tekoäly on tehokas työkalu, mutta joskus perinteiset menetelmät ovat tehokkaampia. Ennen tekoälyn käyttöönottoa kysy: Onko tekoäly tässä paras ratkaisu? Onko olemassa jokin tehokkaampi ratkaisu? Tekoälyä tulisi käyttää vain silloin, kun se on tehtävään tehokkain työkalu, erityisesti prosessien automatisoinnissa tai toistuvien tehtävien vähentämisessä. 
  2. Käytä tekoälyä tehokkaammin:
    Kun olet päättänyt käyttää tekoälyä, seuraava vaihe on optimointi. SaaS-yrityksille tämä voi tarkoittaa mallin parametrien hienosäätöä tai joissakin tapauksissa (kuormituksesta, reuna- ja pilvipalvelinten tehokkuudesta sekä paikallisen sähkön hiili-intensiteetistä riippuen) reunalaskennan käyttöä paljon resursseja vaativien prosessien siirtämiseksi keskuspalvelimilta. Jos tavoitteesi on parantaa toiminnan tehokkuutta, varmista, että huomioit myös sen käyttämän energian. Voitko vähentää tiettyjen tehtävien suorittamistiheyttä tai auttaa siirtymään ympäristöystävällisempiin energialähteisiin laskentojen suorittamiseksi? Nämä pienet muutokset voivat johtaa valtaviin säästöihin.
  3. Hio tekoälyä ajan mittaan:
    Tekoäly ei ole ”aseta ja unohda” -järjestelmä. Jatkuva optimointi on avainasemassa. Voitko pienentää niiden aineistojen kokoa, joilla koulutat mallia? Voitko valita pienempiä neuroverkkoja, joiden tarkkuus on pienempi? Jokainen tavu merkitsee, ja nämä kompromissit voivat johtaa ympäristöystävällisempään tekoälypinoon.

Miksi tällä on merkitystä?

Vaikka tekoäly voi säästää aikaa, parantaa järjestelmien luotettavuutta tai jopa pienentää kustannuksia, emme voi heittää tekoälyratkaisua jokaiseen liiketoiminnan ongelmaan harkitsematta asiaa ensin. Kysy itseltäsi, milloin on oikea aika hyödyntää tekoälyä ja milloin kannattaa pitäytyä perinteisemmissä vaihtoehdoissa. 

Kun asiakkaat tarkastelevat yhä useammin kumppaniensa vastuullisuustoimia, sinun tehtäväsi on johtaa esimerkillä ja tarjota ratkaisuja, jotka skaalautuvat ja joissa energiankulutus on huomioitu. 

Jotta voit vastata tähän kysyntään, tarkastellaan seuraavaksi, mitä säästeliäs tekoäly tarkoittaa käytännössä ja miten voit ottaa sen käyttöön kasvusta tinkimättä. 

Käytännön tapoja ottaa säästeliäs tekoäly käyttöön

Hyvä uutinen on, ettei säästeliäisyys edellytä suorituskyvystä tinkimistä. Tässä on kolme strategiaa, joiden avulla voit optimoida tekoälyinfrastruktuuria kestävällä tavalla:

  • Suorita vähemmän laskentoja: Tarvitseeko dataa todella ennustaa viiden minuutin välein? Kokeile sen sijaan kerran tunnissa. Harvemmat laskennat tarkoittavat pienempää energiankulutusta.
  • Hyödynnä vihreää energiaa: Tekoälyjärjestelmien käyttäminen uusiutuvilla energialähteillä on itsestään selvä ratkaisu. Siirtämällä työkuormat ympäristöystävällisempiin datakeskuksiin vähennät suoraan hiilijalanjälkeäsi.
  • Optimoi laitteisto: Luotatko edelleen vanhentuneeseen ja paljon energiaa kuluttavaan laitteistoon? Energiatehokkaisiin palvelimiin investoiminen voi parantaa suorituskykyä ja säästää energiaa.

Teknologiajohtajien on otettava vetovastuu

AFNORin resurssiviisasta tekoälyä koskeva määrittely on merkittävä askel maailmanlaajuisten ympäristövastuullista tekoälyä koskevien standardien laatimisessa. Teknologiajohtajilla on mahdollisuus ja vastuu ottaa nämä standardit käyttöön. Näin toimimalla et ainoastaan huomioi resursseja vaan myös asemoit yrityksesi kestävän innovaation johtajaksi. 

Tehokkuus on uusi kilpailuetu, ja siirtyminen älykkäämpiin ja harkitumpiin tekoälyratkaisuihin erottaa tulevaisuuden teknologiajohtajat muista. 

Tilaa The CTO Clubin uutiskirje saadaksesi lisää näkemyksiä tekoälystä!

Claude Le Pape-Gardeux
Claude Le Pape is in Schneider Electric coordinating the evaluation of new technologies, the recognition of technical experts, and the management of Research and Development projects and partnerships in the “Data and Artificial Intelligence” domain. He received a PhD in Computer Science from University Paris XI and a Management Degree from "Collège des Ingénieurs" in 1988. From 1989 to 2007, he was successively postdoctoral student at Stanford University, consultant and software developer at ILOG S.A., senior researcher at Bouygues S.A., and R&D team leader at Bouygues Telecom and ILOG S.A. He contributed to several European research projects and to the development of many software tools and applications in various domains: chemicals mixture design, inventory management, manufacturing scheduling, long-term personnel planning, construction site scheduling, and energy usage optimization. He is member of the Scientific Advisory Board of "Institut Mines-Télécom" and of the French National Academy of Technology.
Follow the author:

You may also like