Johtajuus testauksessa: dokumentaatio

By Paul Gerrard

Toimittajan huomautus: Tervetuloa ohjelmistotestauksen asiantuntijan ja konsultin Paul Gerrardin Leadership In Test -sarjaan. Sarja on suunniteltu auttamaan muutaman vuoden kokemuksen omaavia testaajia – erityisesti ketterissä tiimeissä työskenteleviä – menestymään testausvetäjän ja testauksen hallinnan tehtävissä. Edellisessä artikkelissa hahmottelimme riskimanifestin esihenkilöiden avuksi. Tässä artikkelissa esitämme ikiaikaisen kysymyksen ”Kuinka paljon testausta on tarpeeksi?”. Juonipaljastus: asia riippuu sidosryhmistä. Tilaa […]

Toimittajan huomautus: Tervetuloa ohjelmistotestauksen asiantuntijan ja konsultin Paul Gerrardin Leadership In Test -sarjaan. Sarja on suunniteltu auttamaan muutaman vuoden kokemuksen omaavia testaajia – erityisesti ketterissä tiimeissä työskenteleviä – menestymään testausvetäjän ja testauksen hallinnan tehtävissä.

Edellisessä artikkelissa hahmottelimme riskimanifestin esihenkilöiden avuksi. Tässä artikkelissa esitämme ikiaikaisen kysymyksen ”Kuinka paljon testausta on tarpeeksi?”. Juonipaljastus: asia riippuu sidosryhmistä.

Tilaa The QA Lead -uutiskirje, niin saat ilmoituksen, kun sarjan uudet osat julkaistaan. Nämä julkaisut ovat otteita Paulin Leadership In Test -kurssilta, jota suosittelemme lämpimästi, jos haluat syventyä tähän ja muihin aiheisiin. Jos osallistut, käytä eksklusiivista kuponkikoodiamme QALEADOFFER ja säästä 60 $ koko kurssin hinnasta!

Riippumatta projektista, organisaatiosta tai lähestymistavasta dokumentaatiolle on aina paikkansa. Hyvä dokumentaatio on suuri apu, sillä se tarjoaa hyödyllisen tallenteen lähestymistavasta, laajuudesta, suunnitelmista, suunnitelmapiirustuksista sekä analyysi-, kehitys- ja testaustoimien tuloksista. 

Tässä artikkelissa käsittelen seuraavia aiheita:

Aloitetaan.

Dokumentaation arvo

Rakenteisissa projekteissa asiakirjoja pidetään yleensä itsenäisinä toimitettavina tuotoksina. Ketterissä tai jatkuvan toiminnan ympäristöissä dokumentaatiota voidaan tuottaa enemmän tai vähemmän arvokkaana sivutuotteena.

Asiakirjojen kirjoittaminen saattaa olla teknisten kirjoittajien ensisijainen tehtävä, mutta useimmille ammattilaisille se on vaivalloista – olipa siitä kuinka paljon hyötyä tahansa. Vaikka asiakirjojen kirjoittaminen voi joidenkin mielestä olla tylsää, dokumentaation todellinen ongelma on se, että monissa yhteyksissä suurin osa dokumentaatiosta on yksinkertaisesti ajanhukkaa. Siitä on vähän hyötyä, se on vanhentunutta, epätarkkaa – tai kaikkea näitä.

Jokainen testauspäällikkö on kirjoittanut testaussuunnitelmia, joita ihmiset eivät lukeneet tai joihin he eivät sitoutuneet. Testaajat kirjoittavat valtavia määriä testisuunnitelmia, testiskriptejä ja raportteja, ja ainoa sidosryhmille hyödyllinen sisältö on alussa tai lopussa oleva yhden sivun yhteenveto.

Olemme kaikki kirjoittaneet asiakirjoja, joiden tiedämme olevan vähän hyödyllisiä ja joita kukaan ei tule lukemaan.

Tämä johtuu yleisistä dokumentaatioon liittyvistä ongelmista, joita kohtaamme sekä suurissa että pienissä projekteissa. Jokaisen kirjoittamamme asiakirjan kohdalla meidän on vastattava useisiin kysymyksiin:

  • Millainen asiakirja on kyseessä? Käytäntö tai strategia, lähestymistapa tai suunnitelma, suunnitelma tai toteutus taikka lopputulos ja sen tulkinta?
  • Mikä on asiakirjan tavoite?
  • Mitä sisältöä tavoitteen saavuttaminen edellyttää?
  • Mitä tietolähteitä sisällön luominen edellyttää?
  • Jos asiakirjan on muututtava ajan myötä, miten sitä ylläpidetään?
  • Millaista yksityiskohtaisuuden tasoa tarvitaan?
Testauspäällikkönä tai tiiminä sinun on selvitettävä, millaiset dokumentaation tyypit ja muodot ovat tarkoituksenmukaisia ja, jos niiden on tarkoitus olla tarkkoja tallenteita tai niin sanottuja eläviä asiakirjoja, miten niitä ylläpidetään.
Get Free Access
Get regular tech leadership wisdom for delivering better software and systems.
Get Free Access

Have an account? Log In

Mallipohjien ja kopioinnin vaarat

Jos projektissasi päätetään, että tietty asiakirja, esimerkiksi järjestelmän testaussuunnitelma tai riskirekisteri, tarvitaan, on houkuttelevaa etsiä internetistä valmis mallipohja tällaisia (ja monia muita) asiakirjatyyppejä varten.

Jotkin mallipohjat saattavat väittää noudattavansa jotakin standardia tai käytäntöä ja että niitä on ladattu ja käytetty tuhansia kertoja. Joskus mallipohja saattaa vaikuttaa sopivan tarkoitukseesi täydellisesti. Kuten tulemme näkemään, vaikka sisällysluettelo näyttäisi kattavalta, se voi aiheuttaa ongelmia.

Voi myös olla, että sinä tai joku muu yrityksessäsi on laatinut vastaavan asiakirjan aiempia projekteja varten. Saatat harkita tämän asiakirjan kopioimista ja uudelleennimeämistä, vanhaan projektiin viittaavien kohtien muuttamista ja sisällön muokkaamista sopivaksi.

Varoitus: Kokemukseni riippumattomana arvioijana on, että tämä on erittäin yleistä ja usein todellinen ongelma. 

Ensinnäkin on yleensä räikeän ilmeistä, että tekstiä on kopioitu tai muokattu. Tekstissä käytetty kieli vaikuttaa usein irralliselta projektista, ja siinä on kaikkialla aukkoja sekä tarpeetonta tekstiä. Miksi näin on?

Valmiin mallin tai olemassa olevan asiakirjan käyttäminen lähteenä sisältää useita riskejä:

  • Se vaikuttaa kattavalta, mutta se saattaa sisältää aiheita, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia, ja jättää pois muita olennaisia aiheita.
  • Se tarjoaa asiakirjalle otsikot, mutta ei lainkaan ohjeita siitä, millainen sisältö kuhunkin otsikkoon sopii.
  • Se saattaa sisältää uudelleenkäytettävältä vaikuttavaa tekstiä, joka on kopioitu muuttamattomana aiemmasta, asiaan liittymättömästä projektista, mutta teksti saattaa antaa väärän vaikutelman tai olla virheellistä tai puutteellista.

Mallien käyttäminen otsikoiden ja perusmuotoilun rakenteen saamiseksi voi olla hyödyllistä, mutta mallien suurin ongelma on tämä:

Mallin käyttäminen saattaa säästää aikaa; riskinä on, ettet pane kirjoittamiseen riittävästi ajatusta.

Malleihin liittyvä houkutus on luottaa niihin liikaa ja kirjoittaa sitten eri osioihin ympäripyöreää tekstiä. Saatat nimittäin ajatella, että asiakirja vain täyttää yhden ”valintaruudun” eikä kukaan kuitenkaan lue sitä. Mallien riskinä on, että lopetat ajattelemisen ja kirjoitat asiakirjan, jolla on vain vähän arvoa.

Testidokumentaation tyypit

Tässä osiossa tarkastelemme testidokumentaation eri muotoja ja pohdimme joitakin näkökohtia jäsennellyissä tai ketterissä/jatkuvissa projekteissa verrattuna perinteiseen vesiputousmalliin. 

Testauksen keskeiset asiakirjat kuuluvat yleensä seuraaviin luokkiin:

  • Testauspolitiikka ja -strategia (joskus nimeltään päätason testaussuunnitelma)
  • Testauksen määrittely (hämmentävästi myös nimillä spesifikaatio tai testaussuunnitelmat)
  • Testauksen suunnittelu
  • Testitapaukset
  • Testimenettelyt tai komentosarjat
  • Testauksen suoritus
  • Aikataulu
  • Loki
  • Testausraportti

Edellä esitetty asiakirjatyyppien valikoima kattaa testausprosessin määrittelyn, määrittelyn ja suorituksen keskeiset toiminnot sekä raportoinnin. 

On olemassa useita muita testaukseen liittyviä asiakirjoja, joihin byrokraattisemmissa ympäristöissä kuuluisivat testausympäristöjen määrittelyt ja hallintaprosessit, hyväksymismenettelyt, häiriönhallintaprosessit ja niin edelleen (käsittelemme häiriönhallintaa tulevassa artikkelissa).

Edellä mainituista puuttuu ilmeisesti myös testausaktiviteettien yleinen suunnitelma tai aikataulu. Aikataulu ei oikeastaan ole testausasiakirja, vaan se on osa jäsennellyn projektin yleistä projektisuunnitelmaa (käsittelemme myös aikataulusuunnittelua tulevassa artikkelissa, joten pysy kuulolla!).

Käytäntö, strategia ja päätason testaussuunnitelma

Tarkoitus
  • Ohje kattaa yleensä organisaation ja sisältää kaikki projektit kattavan aihealueiden osajoukon. Strategia kattaa yleensä yhden projektin (tai sovelluksen)
  • Kaiken kaikkiaan strategiassa tehdään päätöksiä lähestymistapaan, luovutuksiin, vastuisiin, ympäristöihin ja muihin logistisiin kysymyksiin liittyen.
  • Jotkin näistä päätöksistä voidaan tehdä etukäteen ja dokumentoida strategiassa
  • Joitakin päätöksiä ei voida tehdä nyt, mutta strategiassa voidaan dokumentoida prosessi, menetelmä tai tiedot, joiden avulla päätökset voidaan tehdä (projektin aikana)
  • Epävarmoissa tilanteissa tai suunnittelemattomissa tapahtumissa, joissa on tehtävä päätöksiä, strategiassa dokumentoidaan noudatettavat yleiset periaatteet (tai prosessi).
Sisältö
  • Sidosryhmät, tavoitteet ja keskeiset huolenaiheena olevat riskit
  • Omaksuttavat testausperiaatteet/-lähestymistapa, esimerkiksi riskiperusteinen testaus
  • Testausprosessi (testauksen vaiheet):
    • tavoitteet ja laajuus
    • hyväksymiskriteerit
    • menetelmät ja tekniikat
    • toimitettavat tuotokset (asiakirjat)
    • vastuu
    • ei-toiminnalliset/tekniset testaustoiminnot
    • (Testaus)toimittajien hallintaa koskeva ohje
    • Häiriöidenhallintaprosessi
    • Testidatan lähteet
    • Testausympäristöt
    • Työkalujen ja automaation strategia
  • Dokumentaation muodot ja mallipohjat
Lähteet
  • Sidosryhmät, käyttäjät, liiketoiminta-analyytikot, kehittäjät ja operatiivinen henkilöstö
Ylläpito
  • Yleensä projektille tai ohjelmalle määritetty kertaluonteinen asiakirja
Ketteryys/jatkuvuus huomioon ottaen Esimerkiksi Scrumia käyttävien ketterien projektien testausstrategiat ovat todennäköisesti melko lyhyitä ja koostuvat vain muutamasta sivusta (jos niitä dokumentoidaan lainkaan). Testausprosessissa ei välttämättä ole vaiheita, mutta siinä määritellään todennäköisesti testaus eri tasoilla. Esimerkiksi:
  • Testaus sprintissä tai iteraatiossa
  • Julkaisun testaus
  • Järjestelmien integrointitestaus (muiden järjestelmien tai rajapintojen kanssa)
  • Käyttäjätestaus (sprintin aikana ja/tai julkaisutasoinen hyväksyntä).
Kehittäjätestauksessa käytettävien työkalujen käyttöä (ja esimerkiksi BDD:n tai TDD:n käyttöä) ei todennäköisesti dokumentoida, mutta kehitystiimien odotetaan kehittävän lähestymistapaa ja olevan yhteydessä muihin tiimin jäseniin, kun ne toimittavat uutta koodia. Testaajan tehtävänä voi olla testata ominaisuuksia vuorovaikutteisesti, kun kehittäjät julkaisevat niitä, tai toimia muun tiimin testausvalmentajana. Kuten työkalujen ja/tai TDD:n käytössä, työskentelytapa kehittyy ajan mittaan, eikä sitä välttämättä koskaan dokumentoida virallisesti.

Testauksen määrittely (suunnittelu, testitapaukset ja menettelyt)

Tarkoitus
  • Osoittaa tietolähteiden ja suoritettavien testien välinen eteneminen tai jäljitettävyys
  • Dokumentoida vaatimusten, järjestelmän ominaisuuksien tai käyttäytymisen eri näkökohtien kattavuus (useita malleja vasten)
  • Mahdollistaa sidosryhmille sovellettavien testien laajuuden, lähestymistavan, kattavuuden ja tekemisen yhteydessä tehtyjen valintojen tarkastelu
  • Antaa ohjeet testien suorittamiseen sovitulla yksityiskohtaisuuden tasolla.
Sisältö
  • Testauksen laajuus – sekä korkealla tasolla, esimerkiksi ominaisuudet, että alemmalla tasolla, esimerkiksi käyttäytymismallit
  • Testien kattavuus suhteessa laajuuteen kuuluviin kohteisiin (esimerkiksi vaatimusten kattavuusmatriisi tai muu testausmalli)
  • Testitapaukset, joissa yksilöidään ominaisuudet, ennakkoehdot, syötteet ja jälkiehdot (odotetut tulokset mukaan lukien)
  • Testimenettelyt, joita voidaan käyttää valittujen testitapausten suorittamiseen uudelleen.
Lähteet
  • Sidosryhmät, käyttäjät, vaatimukset, suunnitelmat ja määrittelyt
Ylläpito
  • Periaatteessa kiinteiden vaatimusten tapauksessa näistä asiakirjoista pitäisi olla yksi sovittu versio
  • Vaatimusten tai laajuuden muuttuessa testaajien on mukautettava asiakirjoja, ylläpidettävä dokumentaation jäljitettäviä osia ja tuotettava kokoonpanonhallinta- tai muutosloki.
Ketteryys/jatkuvuus huomioon ottaen Testauksen määrittelyn alueella ketterä lähestymistapa eroaa rakenteisista projekteista kaikkein selkeimmin. Mahdollisesti ominaisuuksiin niiden toimituksen aikana keskittyvät testaajat eivät luo lainkaan dokumentaatiota. Tämä on asianmukaista esimerkiksi silloin, jos ominaisuuksien testausta varten on olemassa koko järjestelmän kattava ohje tai peruskirja. Todennäköisemmin kunkin ominaisuuden testaamista varten laaditaan lyhyt peruskirja tutkivaan testausistuntoon. Peruskirja on lyhyen tutkimusjakson suunnitelman kaltainen. Peruskirjassa yksilöidään tyypillisesti:
  • Testausistunnon laajuus – katettavat ominaisuudet ja/tai järjestelmän määritetty toiminnallisuus tai käyttäytyminen
  • Istunnon tavoite – tiettyjen käyttäytymisen näkökohtien tutkiminen, keskittyminen johonkin riskiin tai vikatilaan tai valittujen skenaarioiden soveltaminen
  • Istunnon kesto on yleensä 45–120 minuuttia. Istunnon laajuus on väistämättä rajallinen, mutta testaajat voivat tutkia myös laajuuden ulkopuolisia asioita, jos he pitävät sitä hyödyllisenä
  • Peruskirjan tavoitteena voi olla keskittyminen tutkimiseen – selvittää, mitä ominaisuus tekee, tunnistaa testaamisen arvoiset erityiset käyttäytymistavat, arvioida, kuinka paljon testausta/kuinka monta istuntoa tarvitaan suuren tai monimutkaisen ominaisuuden testaamiseen, ymmärtää, mitä testidataa sen testaamiseen saatetaan tarvita ja niin edelleen
  • Peruskirja voi keskittyä erityisesti ominaisuuden testaamiseen, mutta siinä voidaan korostaa joitakin alueita, jotka tarvitsevat enemmän huomiota kuin toiset.
Valitussa muodossa olevat BDD-työkalut ja tarinat, kuten Cucumber- tai Gherkin-muotoiset tarinat ja skenaariot, voivat tarjota jäljitettävyyden ja sisällön, jotka testisuunnitelmat ja -menettelyt yleensä tarjoavat. Jokaisen ”given/when/then”-lausekkeita sisältävän skenaarion avulla yksilöidään ennakkoehdot, syötteet ja jälkiehdot. Ne viittaavat yhteen ominaisuuteen, joten ne muodostavat vähimmäistason testitapauksen/-menettelyn ja ovat ainakin jäljitettävissä ominaisuuksiin. Työkaluilla suoritettaviksi skriptatut testit saattavat sisältää välidokumentaation tai olla sisältämättä sitä. Tiimit luottavat enemmän automaattisten testien havainnointiin ja automaattisten skriptien käyttämien testidatataulukoiden tarkasteluun kuin dokumentoituihin testisuunnitelmiin.

Testien suoritus (aikataulu, loki)

Tarkoitus
  • Määrittää testien suoritusjärjestys
  • Kirjata testien tila – suoritettu/suorittamatta ja tila
  • Tarjota testien suoritustulokset raportointia varten
Sisältö
  • Testin tunniste, testaaja, suorituspäivä/-aika, tila
  • Testeille, joiden toiminta vaikuttaa poikkeavalta (valinnaisesti):
    • Testin suoritustiedot silloin, kun tiedot poikkeavat testikäsikirjoituksesta
    • Toteutuneet ja odotetut tulokset
    • Muut havainnot, tulkinta
    • Testin tila (virhe, määrityksen tai ympäristön poikkeama jne.)
    • Havainnon tai virheraportin tunniste (tarvittaessa)
Lähteet
  • Testitapausten/-menettelyjen luettelo, testaajat
Ylläpito
  • Aikataulu muuttuisi testauksen laajuuden sekä suunnitelmaan muutettujen, poistettujen tai lisättyjen menettelyjen mukaisesti.
  • Testit suoritetaan todennäköisesti useita kertoja joko uudelleentesteinä tai regressiotesteinä. Lokin tulisi sisältää täydellinen historia kaikista testauksen piiriin kuuluvista testeistä.
Ketteryys- ja jatkuvuusnäkökohdat Jos ketterissä/jatkuvissa projekteissa ei sitouduta testimäärittelyasiakirjoihin, puutetta korvataan jossain määrin kannustamalla testaajia pitämään parempia testien suoritusten lokeja. Kun testausta tehdään istunnoissa testausohjeiden perusteella, testaajan odotetaan tekevän hyvät muistiinpanot suorittamistaan testeistä. Erityisiä testilokityökaluja, jotka ovat enemmän kuin muistikirjoja, on vähän, joten monet testaajat käyttävät yksinkertaisia tekstieditoreja, muistiinpanosovelluksia tai paperisia muistikirjoja. Lokeja käytetään yleensä kaiken merkittävän toiminnan ja havaintojen kirjaamiseen istuntojen aikana. Tyypillinen tutkivan testauksen loki sisältäisi esimerkiksi seuraavia asioita:
  • Tutkittujen ominaisuuksien rakenne (alueen kartta)
  • Istunnossa tutkittuihin ominaisuuksiin liittyvät havainnot ja kysymykset
  • Testikohteiden ja testausideoiden mallit, luettelot ja taulukot
  • Suoritetut testit, jotka on kirjattu riittävän yksityiskohtaisesti niiden toistamista varten
  • Löydetyt poikkeamat – virheet, kyseenalainen toiminta, hitaat vastaukset, heikko käyttäjäkokemus ja niin edelleen
  • Tutkimiseen, testauksen valmisteluun, testaukseen, selvitystyöhön, virheiden kirjaamiseen, uudelleentestaukseen, regressiotestaukseen ja tuottamattomaan aikaan käytetty aika
  • Kirjauksen päivämäärä/aika
Kun testaajat kirjaavat istuntojen toimintansa muistiinpano- tai muissa työkaluissa, he käyttävät jonkinlaista merkintätapaa tai muuta toimialakohtaista kieltä muistiinpanojensa jäsentämiseen. Yksinkertaiset organisaation sisäiset työkalut voivat jäsentää nämä tiedot ja tuottaa toimintojen yhteenvetoja testiraporttia varten. Työkaluilla (joko omisteisilla tai avoimen lähdekoodin työkaluilla) suoritetut testit tallentavat lokit automaattisesti. Tyypillisesti työkalu tai käyttäjän kirjoittamat menettelyt voivat tehdä näistä lokeista kyselyjä.

Testiraportti

Tarkoitus
  • Testivaiheen, valittujen testien tai testisession tuloksen viestiminen
  • Voi koskea myös teknisiä vaatimuksia tai ei-toiminnallisia testaustoimia, jolloin sisältö muokataan vastaamaan testin tavoitetta
  • Sidosryhmien osittainen tiedottaminen, jotta ne voivat tehdä päätöksen järjestelmän tai alijärjestelmän hyväksymisestä tai julkaisusta.
Sisältö
  • Testin alkamis- ja päättymisajat sekä kesto
  • Testiympäristö
  • Testattavan ohjelmiston ja järjestelmän versio(t)
  • Testauksen tavoitteet ja laajuus (testausstrategiasta, testimäärittelystä)
  • Tulosten sanallinen yhteenveto
  • Ominaisuudet, joiden katsotaan toimivan vaatimusten mukaisesti
  • Riskit, joihin katsotaan vastatun
  • Merkittävät suorittamatta jääneet testit (epäonnistuneet tai estyneet)
  • Osittain testatut ja testaamatta jääneet ominaisuudet
  • Osittain käsitellyt tai käsittelemättä jääneet riskit.
  • Testitulosten tiedot sekä testilokien ja muiden lähteiden tulosteet
  • Avoimien poikkeamien kiertoratkaisujen tila
  • Testianalyysit
  • Testauksen eteneminen ja tila ajan kuluessa
  • Poikkeamien tilastot
Lähteet
  • Testausstrategia, testimäärittelyt, testiloki, poikkeamaraportit
  • Suuri osa testiraportin sisällöstä koostuu työkaluista, joita käytetään testimäärittelyjen, testilokin sekä poikkeama- tai virhelokin tallentamiseen.
Ylläpito
  • Tämä on testin suoritusvaiheen aikainen tilannekuva, eikä sitä ylläpidetä.
Ketteryyttä ja jatkuvuutta koskevat näkökohdat Testiraportin tarkoitus ketterässä projektissa voi olla yhden iteraation tai sprintin kattaminen, julkaisua varten tehtävä testaus tai ylemmän tason testivaihe, kuten integraatio- tai koko järjestelmän hyväksyntätestaus. Tarkoitus on sama kaikissa tapauksissa. Suuri osa testiraportin sisällöstä tulee testaajien käyttämistä työkaluista tai heidän muistiinpanoistaan. Tulosten sanallisen yhteenvedon kirjoittaa testausvastaava tai pienemmän testivaiheen tapauksessa testaaja. Kuten tavallista, raportti on todennäköisesti vähemmän muodollinen, ja käytettävissä voi olla vähemmän raakadataa, joka muodostaisi perustan kehittyneille analyyseille. Iteraation tai iteraatioiden aikana työkalussa tai julkisella Kanban-taululla saatetaan kirjata esimerkiksi ominaisuuksien tai tarinoiden toimittaminen, testaaminen ja käyttäjien hyväksyntä. Näin sidosryhmät pysyvät ajan tasalla etenemisestä koko iteraation ajan, eikä muodollista raporttia tarvita yhtä paljon testausjakson lopussa. Etenemisen näkyvyys on keskeinen huolenaihe ketterille tiimeille. Esimerkiksi Scrum-taulun ympärillä pidettävissä säännöllisissä, mahdollisesti päivittäisissä tilannepalavereissa tiimin jäsenet jakavat käsityksensä etenemisestä, esittävät toisilleen kysymyksiä ja sopivat jatkuvasti yhteisestä tilanteesta ja seuraavista vaiheista. Näin muodollista testiraporttia ei ehkä koskaan tarvita, koska tiimi on aina tietoinen tilanteesta ja ajan tasalla. Jos testaajat pitävät kirjallisia muistiinpanoja sessioidensa toiminnasta, automatisoitujen raporttien laatimiseen ei ole analysoitavaa dataa, joten sessio- ja etenemisraportointi voidaan esittää julkisella ja visuaalisella tavalla. Tämä edellyttää testaajilta suurta kurinalaisuutta ja hyviä viestintätaitoja. Testausvastaavan tai -päällikön on laadittava sidosryhmille vastaavasti informatiivinen raportti suullisten raporttien perusteella.

More Articles

Muutamia neuvoja

Projektien dokumentointi on arkaluonteinen aihe testaajille ja muille projektiryhmän jäsenille.

Useimmat ihmiset pitävät dokumentoinnin kirjoittamista vaivalloisena tehtävänä.

Seuraavat asiat kannattaa ottaa huomioon dokumentointia suunniteltaessa.

  1. Dokumentilla on oltava selkeästi määritelty tarkoitus ja kohdeyleisö. Jos kohdeyleisösi ei tarvitse dokumenttia, se ei lue sitä. Jos dokumentti ei vastaa heidän omia tavoitteitaan, he eivät sitoudu siihen.
  2. Toiminnan dokumentointi on yleensä parempi tehdä ennen sen suorittamista tai sen aikana. TDD:ssä testit esimerkiksi kirjoitetaan ennen koodia. Testisessioiden lokit tulisi tallentaa session aikana, ei kirjoittaa jälkikäteen.
  3. Testauksen jonkin osa-alueen tallentamiseen tarvittava olennainen data voi olla vähäistä. Esimerkiksi muistikirjaan kirjattu testi saattaa riittää testaajalle, mutta sitä ei ole helppo analysoida. Ehkä yksinkertainen tekstitiedosto, jossa on merkintöjä, olisi yhtä nopea laatia, mutta sitä voisi myös analysoida mukautetulla työkalulla.
  4. Testimenettelyt eivät välttämättä ole lainkaan tarpeen, jos testaajat tuntevat testattavan järjestelmän hyvin. Ehkä vain testitavoite tai testausperuskirja riittää. Valmistellut testitapaukset voidaan dokumentoida laskentataulukossa vain vähäisin tiedoin.

Lopuksi

Tarve synnyttää dokumentoinnin.

Jos laadit sidosryhmillesi kattavan dokumentaation eivätkä he lue sitä, syynä on se, etteivät he näe siinä arvoa.

On parempi antaa sidosryhmän edustajalle tyhjä paperiarkki, lisätä yhdessä dokumenttiin aiheet, jotka hänen tarvitsee nähdä, ja edetä siitä. Hän saattaa pyytää valtavan määrän sisältöä, vaikka todellinen tarve olisi melko yksinkertainen. Kysy jatkuvasti: ”miksi he haluavat tämän?”

Kiitos lukemisesta. Liity seuraamme ensi kerralla, kun kääritään hihat ja aloitetaan testauksen suunnittelu.

Tilaa The QA Lead -uutiskirje saadaksesi ilmoituksen, kun sarjan uudet osat julkaistaan. Nämä julkaisut ovat otteita Paulin Johtaminen testauksessa -kurssista, jota suosittelemme lämpimästi, jos haluat perehtyä tähän ja muihin aiheisiin syvällisemmin. Jos teet niin, käytä ainutlaatuista kuponkikoodiamme QALEADOFFER saadaksesi $60:n alennuksen koko kurssin hinnasta!

Paul Gerrard
Paul is an internationally renowned, award-winning software engineering consultant, author, and coach. He is the host of the Technology Leadership Forum and the Programme Chair of the 2014 EuroSTAR Testing conference.

You may also like